Positiivinen luottorekisteri – Apu suomalaisten ylivelkaantumiseen?

Suomalaisten ylivelkaantuminen halutaan saada hallintaan – Nyt selvitetään löytyykö apu positiivisesta luottorekisteristä Rekisterin perustamista kannattavat finanssialan lisäksi alan viranomaiset, lukee Helsingin Sanomien joulukuisessa artikkelissa Termi “positiivinen luottorekisteri” tarkoittaa listausta, jossa olisi merkittynä kaikki luotonhakijan lainat. Oikeusministeriö on aloittanut selvityksen tämän rekisterin tarpeellisuudesta, rekisterin on määrä valmistua kesäkuussa. Edellinen selvitys positiivisen luottorekisterin tarpeesta tehtiin vuonna 2013. Eu:ssa vireillä olevien hankkeiden takia nähtiin, ettei rekisterille ollut tuolloin tarvetta. Finanssiala on ilmoittanut kannattavansa rekisteriä, myös muut osapuolet ovat kääntyneet kannattamaan positiivista luottorekisteriä. Kulutusluotot, sekä niiden aiheuttamat maksuhäiriömerkinnät ovat nopeassa kasvussa, mikä on huolettanut finanssimarkkinoilla toimijoita. Nykyään maksuhäiriötiedot löytyvät Asiakastiedon rekisteristä. Rekisterin avulla luotonmyöntäjät ja muut tietoa tarvitsevat saada tiedon asiakkaiden mahdollisista maksuhäiriömerkinnöistä. Tästä poiketen asiakkaiden luottojen kokonaismääristä ei ole listattua tietoa missään. Luotonmyöntäjät ovat toistaiseksi vain luottamaan asiakkaan omaan ilmoitukseen liittyen muiden lainojen määrään.

Positiivisen luottorekisterin selvitys yksi osa ylivelkaantumisen hallintaa

Oikeusministeri Antti Häkkänen pohtii positiivisen luottorekisterin tarpeen selvittämisen olevan yksi osa ylivelkaantumisen hallinnan toimia, käy ilmi oikeusministerin julkaisemassa tiedotteessa. Ministeriön selvityksen on tarkoitus antaa vastaus mm. siihen, millaisia tietoja luotonmyöntäjällä tulisi olla rekisteristä saatavilla, sekä mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Oikeusministeri selvittää myös positiivisen luottorekisteriin toteutusvaihtoehtoja. Tietojärjestelmän perustaminen ja ylläpitäminen aiheuttaa luonnollisesti kuluja ja näille kuluille täytyy löytyä maksaja. Selvityksessä on lisänä käytännön asiat, kuten miten luottotietojärjestelmä toteutetaan välitysjärjestelmän ja luotonmyöntäjien välisen tietojenvaihtojärjestelmän osalta. Häkkänen arvioi selvityksen tekemisen välttämättömäksi, jotta kaikkien osapuolten näkemykset järjestelmästä saadaan tietoon.